torstai 30. huhtikuuta 2015

Lompakko





Äitienpäivälahjan ompelin eilen valmiiksi. Se on tilava lompakko. Lompakon keskelle on ommeltu tila mihin mahtuu vaikka avaimet ja huulipuna.





 
 
Kangas on Marimekon "Maisema" ja vuorena itsevärjättyä kangasta... Korttitaskuja on molemmissa reunoissa 6 kpl. Molempien korttitaskujen takana taskut, kolikkotasku ja keskellä se leveämpi tila. Vielä jää molempien korttitaskujen eteen taskutila.
 
 






 
 
 
 
 
 
Lompakon mitat: Leveys 20 cm, korkeus 10 cm ja paksuus n.4 cm. Lompakon kaavat tilasin PDF kaavoina täältä: www.emmalinebags.com
Kunhan palaan lomalta niin haluan itselleni samanlaisen lompuukin. Kangaskin on jo valittuna:) Mielestäni oikein toimiva kaava/malli. Ainut ongelma on tuo kuitu- ym kovikekankaiden viidakko!!!  Kävin tänään Eurokankaasta hakemassa täydennystä kuitukankaisiin. Eli kahta eri paksuista, ohutta. En ole vielä löytänyt silitettävää suht jäykkää... Tosi jäykkää kyllä.
Läppään silitin kuitukankaan kankaaseen ja vuoreen ja lopuksi leikkasin läpän kokoisen kovikkeen joka meni tasan saumojen sisään. Näin läpästä tuli tukeva pohja lukolle.
 
 
Mukavaa Vappua kaikille!!!






maanantai 27. huhtikuuta 2015

Vihdoinkin sopivat verhot!



Muutimme tähän taloon 2,5 vuotta sitten. Sen verran myöhään ostimme asunnon ettemme päässeet vaikuttamaan väreihin tai materiaaleihin. Jostain syystä (en vieläkään ymmärrä mistä) laitoimme valkoisen maalatun seinän päälle ruskean tapetin. Tyttäreni antoi meille verhot joista olin aina pitänyt. Kun ne verhot (ruskeat) laitoin ikkunaan niin huone näytti jotenkin tunkkaiselta. Ne ruskeat sävyt riitelivät keskenään. Kun siihen lisäsi vielä kullanbeigen sänkypeiton niin soppa oli valmis (sekametelisoppa).

Välillä vaihdoin jo kappaverhot, mutta eipä nekään kauan saaneet ikkunassa roikkua. Niinpä sitten keksin repiä ne ruskeat tapetit kokonaan pois ja vaihdoimme seinälle vaaleat, raidalliset tapetit... Jonkin aikaa huone oli ilman verhoja kun en halunnut enää väliaikaisia verhoja vaan päätin että olkoon vaikka ikkuna ilman verhoja jollen sopivia löydä!

Löysin kuin löysinkin verhot joita ei ihan heti akkunasta pois oteta.  Verhot ovat Marimekon pellavaiset; nimeltään "Heinä". Saavat roikkua siinä pidempäänkin;) Vaihdoin vielä sänkypeiton valkoiseen (tein edullisen löydön Finnlaysonin tehtaanmyymälän alesta) ja hommasin  peilin seinään. Huone alkoi näyttää paljon valoisammalta...ja päälle ripaus sitä ihanaa turkoosia josta niin pidän...


 
 
 
 
On se kumma miten tuntuu, että oli helpompi hengittääkkin kun tuli ilmavuutta vaaleiden sävyjen ansiosta.
 
Tervetuloa uudet lukijat ja kiitos kaikista kommenteistanne!!!

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Laila Hirvisaaren Kannas -sarja



Sain kummipojan äidiltä lainaksi nämä Hirvisaaren kirjat. Iän kasvaessa tuo mennyt aika alkaa kummasti kiinnostaa. Tämän kirjasarjan aihe on niin lähellä oman sukuni historiaa, että en meinannut kirjoja kädestäni laskea! Aina kun sain yhden luettua, kiikutin kirjan äidilleni joka luki ne myös (äidillä se viimeinen on parhaillaan menossa:))




 
 

 
 
 
Sarja alkaa 20-luvulta ja kertoo Suontaan kylän rauhallisesta elämästä. Se eteenee läpi sodan, käyden läpi evakkoon lähdön ja uuteen paikkaan asettumisen. Viimeisessä osassa eletään vuotta 1945 jolloin sota on ohi, mutta eletään pulavuosia. Kirjoissa tulee hyvin esille luonnon merkitys osana elämää.
 
 
Oli kiva lukea kirjasarjaa kun henkilöt olivat jo edellisestä osasta tuttuja. Kirjailija osasi luoda niin elävät persoonat, ja muutenkin oli hyvin etenevää tekstiä. Tykkäsin!!!
 
 
 
Leppoisaa viikonloppua kaikille!
 

 

perjantai 24. huhtikuuta 2015


Ompelin repun tyttärelleni samoilla mitoilla kuin Harjulan laukkukursseillakin. Kankaana jälleen Marimekon markiisia, jonka tyttäreni itse valitsi varastoistani (Huutonetista huudettuja). Kangas onkin mukavan pirtsakka kesää vasten. Tämä markiisi oli kuitenkin ohuempaa ja vaati mielestäni vanun... ja vanun toiselle puolelle tietysti vuoren. Tulikin sitten niin paljon saumoihin paksuutta (taskujen kanssa), että onnistuin poikkasemaan kolme neulaa. Välillä meinasi usko loppua, mutta syntyihän siitä kuitenkin reppu! Sen opin, että tämä malli vaatii jämäkän kankaan ilman paksua vanua!












keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pienen pieniä pussukoita



Edelliseen postatukseen pientä lisäystä... Tilasin vielä nipun vetoketjuja ja hinta oli pieni osa meidän hinnoista. Nuo edellisen postatuksen tavarat tilasin nimittäin Karnaluksista. Viikko sitten maanantaina tein tilauksen. Heti seuraavana aamuna oli kirje netissä hintoineen. Sain tilinumeron minne maksoin, ja seuraavana maanantaina toi posti paketin ovelle asti. Se oli iloinen yllätys! Postimaksu oli 10 €, vaikka tilaukseni oli aika iso laatikko pitkien viivottimien takia. Suurimman viivaimen hinnassa säästin jo 20 € joten olin enemmän kuin tyytyväinen. Ihanteellisintahan olisi ollut pyöriä paikan päällä hurmoksessa niinkuin siellä aina käy;)

Niistä vetoketjuista käytin kaksi ja ompelin pari pikkuista pussukkaa. Ohjeen löysin Pinterestistä... Ne on ne koukuttavat sivut jossa aika lentää siivillä:)



 
 
 
Molemmat pussukat ovat jo lentäneet kotipesästä uusiin maisemiin;)

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Varastojen täydennystä;)



Koska entinen "sentti" viivaimeni on haljeta sieltä täältä (tosiaankin ihme kun koossa pysyy) tilasin uuden... ja "tuuma" viivaimellakin on varmasti käyttöä (on erikokoinen kun nykyinen tuumani)! Sekä tuollaisella pikkusella viivaimella missä on hauska siirrettävä nappula... käyttöön...

Cloverin nipsut olen todennut OIKEASTI loistaviksi! Täydellisiä kassin ompelussa... Ei enää vääntyneitä nuppineuloja. Suosittelen! Tilasin 10 kpl lisää ja lisäksi tuommoista suurempaa mallia paksumpaan laukkuun, peitonreunaan ym. Käytän niitä enemmän kuin nuppineuloja.

Jaa... tulipa tuommoinen vihreä puolakotelokin tilauksessa... Tilatessa se on varmaan ollut pakollinen;/

Sitten muutama lukko joita jo odottelinkin. Ompelin kassin 60-vuotis lahjaksi. Kuvattavaksi se ei vielä ennätä koska purin vuoren irti... oli jotenkin niin ison näköinen ryppykasa laukun sisällä. Lompakko tulee samoista kankaista kuin laukkukin, joten lukko oli odotettu! Vaikea löytää lukkoa meidän kaupoista, lähes mahdoton.

Kangasta en olisi tarvinnut, mutta tuo kuosi sopii täydellisesti lompakkoon mitä suunnittelen:) Turkoosia, turkoosia...




 
 
 
Lisäksi olen harrastellut palapelin tekoa. Tilasin netin kautta PDF laukkukaavan ja sepä tulikin niin mukavina paloina, että käytin eilen parikin tuntia sen kokoamiseen. Vielä jäi pari ylimääräistä mutteria yli (lue paperia). Eli homma jatkuu...
 
 
 
 
 
 
 
Mukavaa! Olen saanut pari uutta lukijaa blokiini. Kiitos kommenteistanne:) Piristävät päivääni:)
 


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Miksi turkoosi ja vihreä ovat tämän hetken suosikkivärit?



AUSTRALIA
NEW CALEDONIAN SAARET: NOUMEA, LIFOU JA MARE
FIJI: PORT DENARAU JA SUVA

Syys- Lokakuu 2014




Vuonna 1969 paras ystäväni muutti siirtolaisena perheensä mukana Australiaan. Ensimmäisen kirjeen sain häneltä voipaperiin kirjoitettuna. Se oli kirjoitettu lentokoneessa Intian yli lennettäessä. Sain kirjeen sydämin koristeltuna ja kirjeenvaihtomme on jatkunut tähän päivään asti. Kun lapsemme olivat pieniä, puhuimme toisillemme c-kasetteja ja soittelimme. Nythän käytössä on jo Skypet, tekstarit ja lentokoneet;)

Ystäväni on muutaman kerran käynyt työmatkoillaan Euroopassa ja piipahtanut samalla myös Suomessa. Perheiden kanssa vietimme yhteisen lumisen joulun muutama vuosi sitten.

Saimme hääkutsun ystäväni vanhimman pojan häihin syyskuulle 2014. Siispä varasimme lennot ensin Singaporeen ja seuraava pysähdys oli Sydney.

Ajoimme pitkän lennon jälkeen hääpaikalle Wandin Valleyn viinitarhoille. Yövyimme 3 yötä sulhasen perheelle vuokratussa talossa.
Syyskuussa Ausseissa oli kevät, joten viiniviljelmät olivat nupuillaan. Maisemat olivat upeat ja kengurut loikkivat vapaina viljelysten välissä.




 
 
Vihkivalat vannottiin pienen järven rannalla iltapäivän auringonpaisteessa.
 
 
 
 
 
Häät vietettiin alueen kriketti paviljongissa... ja ne jatkuivat seuraavana aamuna yhteisellä aamiaisella kyseisessä paikassa. Sitten olikin vuorossa kriketti ottelu halukkaille... ja mehän halusimme kokeilla!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Rakas mieheni peliasussaan.
 
Ehdimme tutustua myös alueen NAM NAM suklaapuotiin ja Hunter Valley Gardensiin. Kaunis puisto oli jaoiteltu maittain, lasten satuhahmo- alueeksi ja lisäksi se esitteli australian luonnonkukkia ym. Katseltavaa oli paljon. Täsä muutama kuvakulma...
 
 
 




 
 
 
 
 
 








 
 
Aamupäivästä lähdimme ajelemaan Jenolan Cavesin tippukiviluolille. Asuimme vanhassa 1800-luvulla luolien uomaan rakennetussa talossa. Se on edelleen pysynyt alkuperäisen oloisena sisältä. Esim. hotellihuoneissa ei ole puhelimia eikä TV:tä vaan tarkoitus on tuntea luonnon rauha.
 
 
 
 
 
 
 



 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lounaan syötyämme lähdimme ajelemaan kohti Blue Mountais luonnonpuistoa. Se oli minulle matkamme vaikuttavin paikka. Eukalyptus puista nousi sinistä huurua ylös vuorille. Maisemat olivat uskomattoman kauniit silmänkantamattomiin.
 
 
 
 
 
 
Alla Three Sisters ilta-auringossa.




 




 
 
 
Yön nukuttuamme ja hyvän aamupalan syötyämme suunnistimme takaisin Sinisille vuorille. Laskeuduimme junalla alas laaksoon. Sieltähän löytyi eripituisia luontopolkuja metsässä.
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
Jatkoimme ajomatkaa kohti Sydneyn satamaa. Matkalla pysähdyimme kaupoille.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Satamassa nousimme iltapäivällä Carnival Legend laivaan joka lähti illalla Sydneysta kahden viikon risteilylle Tyynelle valtamerelle. Pari kuvaa hyttimme parvekkeelta. Kuvassa Harbour Bridge ja Oopperatalo.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaksi seuraavaa päivää vietimme laivalla kunnes saavuimme New Caledoniaan Noumean saarelle. Laivalta sai varata retkiä maissa olon ajaksi ja me lähdimme saarikierrokselle.
 
 
 
 
 
 




 
 
 
Yön seilasimme laivassa ja aamulla saavuimme Lifoun saarelle. Siellä meidät vastaanotti trooppinen sade (oli lomamme ainoa sateinen päivä). Menimme retkelle viidakkoon vanilja viljelmille ja Jokin kylään missä meille kerrottiin paljon tietoa päivittäisestä elämästä, naimisiin menosta, rikoksien selvittämisestä ym..
 
 
 




 
 
 
Täällä saimme maistella vaniljateetä.
 
 
 
 
 
 
Jokin kylässä meidät vastaanotti iloinen kylän asukas.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Alla olevassa majassa kylän asukkaat kokoontuvat, ja siellä päätetään erilaisista asioista.




 
 
 
 
 
 
 
Yksi päivä merellä.
Aamulla saavuimme Fidzille Port Denarauhin. Siellä miehemme menivät kalastusretkelle ja me Anun kanssa kiersimme saarella ensin bussilla sitten kaupoissa ostoksilla. Iltapäivällä tapasimme satamassa kalastajat ja lounastimme yhdessä.
 
 
 








 
 
 
 
 
 
Jos laivamme ei päässyt saarilla rantaan asti kuljimme laivan pelastusveneillä takaisin laivaan. Pelastusveneet olivat käytössä koko päivän ajan. Veneitä meni edestakaisin jatkuvalla syötöllä. Yhteen veneeseen mahtui 150 henkilöä. Sai vaikkapa piipahtaa laivalla syömässä ja mennä takaisin maihin. Laivalle mentäessä piti aina kävellä turvatarkastuksen läpi kuten lentokentillä.
 
 
 




 
 
 
Yön seilasimme laivassa ja aamulla saavuimme Suvaan, Fidzin pääkaupunkiin. Tällä kertaa retki suuntautui Nailililin kylään minne matka taittui ensin bussilla, ja sen jälkeen veneellä jokea pitkin.
 
 
 




 
 
 
Alla paikallisen koulun lapsia ja luokkahuone.
 
 
 
 
 
 
 




 
 
 
Kirkko koulun vieressä.
 
 
 
 
 
 
Vierailulla Waivoun kylässä. Ajatella, että vain 100-vuotta sitten saarella oli ihmissyöjiä...
 
 
 


 
 






 
 
 
 
2 päivää laivalla.
 
 
















 
 
 
Paikallinen bändi viihdytti soinnuillaan...
 
 
 
 
 
2 Päivää laivalla.
 
Saavuimme takaisin Sydneyhin ja majoituimme hotelliimme 1888. Se sijaitsi Darling Harbourin sataman läheisyydessä.
Kuvassa alla kyseinen satama.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
The Sydney Towerista oli huikeat näkymät yli kaupungin.
 
 
 
 






 
 
Oli niin lämmin päivä, että pieni, kylmä, huurteinen osui ja upposi! Ihan laittoi naapuripöydänkin laulamaan (seuraava kuva).
 
 
 
 
 
 
 
Piipahdimme Madame Tussauds vahakapinetissa ja tapasimme mm.
 
 




 
 



 
 
Kävelimme myös Rocksin kaupunginosassa, joka on vanhinta aluetta. Mukavia pikku putiikkeja!
 
 
 



 
 
Kiinalaisessa kaupunginosassa oli lähinnä ruokapaikkoja. Niitä sitten riittikin. Tuo toisen kuvan ovi johtaa kalaravintolaan. Oven molemmin puolin seinässä oli akvaarioita. Harmi kun kuvaaja ei ollut tapetilla!
 
 





 
 
 
 
 
 
Viimeisenä muttei vähäisempänä rakastuin pitsireunaisiin parvekkeisiin ja pieniin taloihin. Tässä pari esimerkkiä Sydneystä...
 
 
 
 
 
 




 
 
 
Onneksi olkoon! Olemme päässeet melkein matkan loppuun. Enää reilu 10 h lento Hong Kongiin ja sieltä reilu 10 h lento Suomeen.
Oli ihana käydä kuvia uudelleen läpi ja päivittää niitä tänne nettiin. Tuli niin monia mukavia matkamuistoja mieleen!!!